MacBook Air M1

M1 MacBook Air – pari kuukautta myöhemmin

Vuoden alusta korvasin viime vuotisen Intel i5 -suorittimella varustetun Airini. Uusi M1-suoritin tuntui jo heti alusta alkaen lunastavan lupauksensa, mutta millaiset ovat tunnelmat kun takana on useampi kuukausi työkäyttöä?

Aluksi joitakin ohjelmia vaivasi kaatuileminen, mutta päivitysten myötä ohjelmat toimivat käytännössä vähintään yhtä vakaasti, elleivät jopa vakaammin kuin aikaisemmin.

Natiiveja sovelluksia tulee jatkuvasti lisää ja työkaluistani sekä Photoshop, Lightroom CC, että Premiere Rush toimivat jo natiivisti. Photoshopissa oli aikaisemmin ongelmia copy/pasten kanssa Intel-sovelluksista, mutta sekin tuntuu olevan jo korjattu. Topazin Gigapixel AI oli aluksi lähes käyttökelvoton, mutta tällä hetkellä sekin toimii hyvin.

Ainoastaan Adoben Dimension ei toimi M1 koneessa laisinkaan, onneksi sille ei ole vielä ollut suurempaa tarvetta. Pääasialliset työjuhtani jo aikaisemmin mainittujen lisäksi ovat Illustrator ja InDesign. Molemmat toimivat hienosti.

Suorituskyky

Yleiset Adoben sovellukset tuntuvat toimivan sekä nopeasti, että vakaasti. Varsinkaan vakaus ei niiden kanssa ole aina ollut itsestäänselvyys. 8 gigan keskusmuistilla varustettu perusmallini tuntuu suoriutuvan uskomattoman hyvin. Muisti tuntuu alkavan loppua lähinnä tilanteissa kun avoinna on 3-4 nettiselainta lukuisine välilehtineen ja useampi Adoben ohjelma. Erityismaininnan saa Facebook, jonka resurssisyöppöydestä Safari muistaa aina mainita.

Muutaman sovelluksen sulkemisen jälkeen hommat kuitenkin luistavat taas kuin ajatus. Pari kertaa kone on päättänyt nukkuessaan käynnistää itsensä uudelleen, mutta sitä on tapahtunut joskus aikaisemmilla koneillanikin, joten en laita sitä ainakaan kokonaan M1:n piikkiin.

On hyvä myös muistaa, että käytössä on kevyeen käyttöön suunniteltu MacBook Air ja Applen ensimmäinen oma järjestelmäpiiri. Tehokäyttäjille suunnatut laitteet ovat luvassa vasta myöhemmin.

Kuumeneminen

Omassa käytössäni kone ei oikeastaan ole koskaan varsinaisesti kuumentunut, ehkä hieman lämmennyt. Minkäänlaista hidastumista suorituskyvyssä en ole havainnut sen takia. Toki käyttöni on varsin kevyttä, perus graafista suunnittelua ja painoaineistojen käsittelyä, kirjoittamista ja lyhyiden videoiden editoimista.

Esimerkiksi vajaan minuutin mittaisen HD-laatuisen videon exporttaaminen Premiere Rushista ei tunnu olevan koneelle homma eikä mikään. Eri asia tietysti jos käsittelisin vaikkapa 4K raw -videota.

Akunkesto

Konetta voi hyvin mielin kutsua koko työpäivän läppäriksi. Harvoin teen ainakaan itse koko päivää raskaita toimenpiteitä ja toisaalta edes parin tunnin videoeditointi ei tunnu tyhjentävän akkua kovin tomerasti.

En lataa konetta joka päivä, intensiivisempiä työpäiviä varten laitan kyllä sen yöksi lataukseen. Koneen roikottaminen johdon päässä töitä tehdessä tuntuu nykyään niin kovin vanhanaikaiselta.

Ei uutta tekniikkaa heti työkäyttöön?

Itselläni on ollut tapana varoitella toisia hankkimasta työkäyttöön heti uusimpia vempeleitä. M1 Air on kuitenkin osoittautunut olevan luotettava työjuhta, jossa sekä akku että tehot riittävät omassa käytössäni mainiosti. Kone on siis oiva valinta liikkuvalle markkimointimiehelle, eikä keskivertograafikko varmasti pane pahakseen laadukasta näyttöä.

Otin koneen kanssa pienen riskin, mutta ongelmia on ollut odotettua vähemmän. Ilmeisesti riittävä tehoreservi on auttanut vähentämään ohjelmien kaatumisia tai en ainakaan keksi muuta selitystä. Jos Dimensionin toimimattomuutta ja Topazin Gigapixel AI:n rankempaa kaatuilua alkumetreillä ei lasketa, kaikki on toiminut jopa keskimääräistä paremmin.

Koodi ja tekniikka tuntuvat olevan sangen valmiita, enkä enää muuhun vaihtaisi. x86-kiukaat puhisevine tuulettimineen saavat jäädä historian havinaan.


Mielipiteen jälleen kerran omia, ei Applekäyttäjien. Ja vaikka kyse on työkoneesta, se on hankittu omin pennosin.

Ville Laasonen
ville.laasonen@gmail.com

Graafinen suunnittelija ja elämän betatestaaja.