Pikatestissä Telian 5G nettiyhteys kotona
Kaupunkialueellakin voi olla yllättävän vaikea saada kelvollista nettiyhteyttä. Tällä hetkellä joudun käyttämään Telian hybridilaajakaistaa mihin en ole erityisemmin tyytyväinen. Uutta 5G-verkkoa on mainostettu vuolain ylisanoin ja kun huomasin kuuluvuuskartasta, että kotonani olisi erinomainen kenttä, päätin ottaa sen testiin.
5G:n kokeilemista ei ole kuitenkaan tehty turhan helpoksi. Ensin marssin nykyisen operaattorini Telian toimipisteeseen. Myyjä ihmetteli, että kotiinko minä 5G:n haluan. Miksi en haluaisi? Markkinointipuheissa se ratkaisee kaikki maailman ongelmat, ehkä lukuunottamatta köyhyyttä, nälänhätää ja korona-virusta.
”Mutta kun ne laitteetkin ovat niin kalliita.”
Näin voihkaisi myyjä, mutta totesin hänelle, että tiedän kyllä mitä ne maksavat ja olen valmis sijoittamaan oikeasti hyvään nettiyhteyteen. En kuitenkaan haluaisi ostaa sikaa säkissä eli 400 euron laitetta ja ottaa kallista liittymää ihan vaan kokeillakseni.
Tässä vaiheessa myyjän sormi lopsahti pysyvästi suuhun. Hän lupasi selvitellä perumisehtoja, otti puhelinnumeroni ylös ja ei koskaan enää palannut asiaan.
Mutta se on vain mainos.
Kuuluvuuskarttoja tutkineena tiesin, että myös DNA:lla pitäisi olla 5G-kuuluvuutta kotini alueella. DNA:n myyjä pääsi kuitenkin yllättämään ihan täysin.
Yleensä liittymäkauppiaan kehuvat vuolaasti palveluitaan ja jos alueella on ollut ongelmia niin ne on korjattu tai ainakin korjataan ihan juuri. Oikeasti ei kuitenkaan ikinä korjata.
Tämäkään myyjä ei oikein halunnut ymmärtää, että miksi haluan kotiini tämän nettiliittymien kultaa ja mirhamia jauhavan sammon. Itse laitteesta ei edes päästy sen kummemmin keskustelemaan kun myyjä päräytti ilmoille:
”Tulet varmasti pettymään. Se on käytännössä vain priorisoitu 4G-liittymä.”
Eli myyjä ihan suoraan sanoi, että humpuukia on ja ei kannata edes kokeilla. Vakuuttaakseni minua vielä enemmän hän kertoi asiakkaasta jolla oli ollut suora näköyhteys tukiasemaan ja silti ei ollut toiminut.
Tämä riitti vakuuttamaan minut ja kipitin nopeasti matkoihini.
Testata saa ihan vapaasti.
Kummankaan operaattorin myyjällä ei siis ollut minkäänlaisia haluja myydä minulle liittymää ja laitetta. Netistä sen tietysti saa ja luonnollisesti 14 päivän peruutusmahdollisuudella. Tuntuu kuitenkin oudolta ostaa kallis laite ja ottaa liittymä ihan vaan kokeillakseen.
Tiedustelin asiaa vielä erikseen Telialta, mutta nettiasiakaspalvelija ei nähnyt asiaa mitenkään ongelmallisena. Kyllähän noita 400 euron laitteita nyt aina ihan kokeilun vuoksi ostellaan.
Kysyin, että eikö olisi järkevää että laitteen saisi myymälästä laitteen testiin, mutta se kuulemma altistaisi väärinkäytöksille. Epäselväksi kuitenkin jäi, että mitä väärinkäytöksiä niillä 5G-modeeleilla voisi tehtailla.
Osittain kotona työskentelevällä ja suoratoistopalveluita ja pelejä vapaa aikanaan harrastavalla on kuitenkin kova tarve hyvälle netille ja hybridilaajakaista kehnosti suunniteltuine modeemeineen ei ole tarjonnut rahalle vastinetta. Oli siis pakko tarttua oljenkorteen, jos se kuitenkin toimisi.
Laitteen ja liittymän tilaaminen kävi sutjakasti netissä ja parin päivän päästä ne olivatkin jo noudettavissa. Plussaa Telialle että olivat saaneet sekä modeemin että sim-kortin samaan pakettiin. Tosin liittymä oli unohdettu aktivoida vaikka paketissa ollut kortti kovin mainosti, että vain kortti sisään ja surffaamaan.
Huawei 5G CPE Pro modeemi.
Ulkoiselta olemukseltaan CPE Pro on hillitty, valkoinen tölkki joka lienee lainannut designinsä Applen Airport Extreme -tukiasemista. Pinnallisesti tarkasteltuna 5G CPE Pro ei ihan tunnu 400 euron pro-laitteelta. Halvemmista kanssasisaristaan se eroaa ulkoisesti lähinnä yläpuolen 5G-logolla ja alaosan täysin turhalla valkoisella valolla.
Käyttöönotto kävi sutjakasti heti kun kortti oli saatu aktivoitua. Käyttöliittymä on karu, mutta selkeä. Erityistä plussaa annan työkalusta jolla voi etsiä parhaan paikan laitteelle.
Xbox One X -pelikonsolin kanssa oli aluksi ongelmia, mutta kun annoin sille kiinteän IP-osoitteen ja käytin UPNP-toiminnon pois päältä, alkoivat yhteydet toimimaan sujuvasti.
Laitteessa tuntuu olevan myös hyvät antennit, sillä 4G-kuuluvuus on parempi kuin hybridilaajakaistan masentavassa hirvityksessä. Myös 5G-yhteyden taso oli hyvä. Huonoimmillaan sijoituspisteet olivat laitteen mukaan 70/100 ja parhaimmillaan täysi satanen kun testasin eri sijainteja.
Laitteeseen saa litettyä myös kaksi lisäantennia, kaksi normaalia verkkopiuhaa ja perinteisen puhelinkaapelin. Usb-porttia 400 euron laitteeseen ei kuitenkaan ole saatu mahdutettua. Itse olen ottanut Ikean älyvalojen tukiasemalle virrat modeemin usb-portista koska se pitää joka tapauksessa kytkeä kiinni piuhalla.
Nyt joudun valitsemaan modeemin paikan sen mukaan että saan virtaa myös tukiasemalle. Operaatiota helpottaisi jos laitteessa olisi vähän pidempi virtajohto, mutta nyt täytyy tehdä kompromisseja sijoituksen suhteen. 50-luvun talossa asunnot eivät varsinaisesti pursua pistorasioita.
Viikon kokeilussa itse laite jätti vakuuttavan vaikutelman. Sen sisälle ei ole ilmeisesti pakattu halvimpia tusinakomponentteja tai heppoisia antenneja vaan kunnon tavaraa.
Nopeudet seilaavat.
Ensimmäiset mittaukset saivat hymyn huulille. Nopeus pomppasi heti yli sataan ja välillä sai yli kaksikin. Moisista lukemista sai hybridilaajakaistan kanssa vain haaveilla.
Kiinnitin kuitenkin huomiota hyvää 4G:tä suurempaan latenssiin ja hitaisiin lähetyksnopeuksiin. Pian 5G alkoikin näyttämään todellisia kasvojaan.
Huonoimmillaan latausnopeus kynti alle 10 megassa ja useimmiten pörräsi parissakymmenissä. Latenssi alitti harvoin 40 millisekuntia ja saattoi pompsahtaa satoihin. Etätyöläiselle karvainta kalkkia tarjoili lähetysnopeus joka ei juurikaan noussut yli 20 megan vaan pyöri kymmenen nurkilla.
Parhaimmillaankin hyvää 4G-tasoa.
Parhaina hetkinään 5G tuntui tarjoilevan sitä mitä 4G tarjoaa kelvollisissa olosuhteissa. Huonoimmillaan liikuttiin sitten jo 3G:n tasolla. Tein mittauksia sekä Speedtestillä että Netflixin Fastilla. Laitteina pääasiassa vuoden 2020 MacBook Air ja iPhone Xr.
Vertailukohtana käytin työpaikkani DNA:n 4G-liittymää, eli nopeuksien kyykkääminen ei voine johtua laittestostani. Siellä saan käytönnössä aina 20 nurkilla olevan latenssin, latausnopeutta 250 megaa ja uploadiakin 50-60.
Sittenkin vain priorisoitu 4g?
DNA:n myyjän sanat jäivät kaihertamaan mieltäni. Suorituskyvyssä ei ollut mitään uutta ja ihmeellistä. Ehkäpä sain vain sen priorisoidun 4G:n? Silloin kun verkko ei kyykkää, heruu hyviä tai kelvollisia lukuja.
Internet ei kasva puissa.
En ole mobiiliverkkojen asiantuntija, mutta jostain se netti tulee sekä 4G, että 5G-tukiasemiin. Jos se tulee samasta letkusta, niin silloin uusi verkkotekniikka ei paljoa lämmitä. Jos nettiä jaetaan lusikalla, sitä ei voi kauhalla antaa.
Kun kapasiteetti ei vain riitä.
Päätin kysyä asiasta sieltä missä on paras tieto, eli Telialta itseltään. Nopeasti sain vastauksen, että tukiasemassani on kapasiteettiongelmia ja niihin ei ole luvassa lähiaikoina parannusta.
Alueen kapasiteettiongelmat ovat olleet Telialla hyvin tiedossa tähänkin asti ja vastaus on aina sama, ei ole parannusta luvassa lähiakoina.
Kuluttajan kannalta kuulostaa kuitenkin hyvin oudolta, että resursseja ei käytetä tiedettyyn resurssipulaan vaan rakennetaan alueelle uutta verkkoa mistä ei sitten ole iloa.
Kuvan tukiasema saattaa liittyä tapaukseen.
Pumpataan rahat kännykkäasiakkailta?
Tiedän kyllä, että uuden verkon rakentaminen vaatii rahaa, mutta maksavien asiakkaiden pitäisi silti saada vastinetta rahoilleen. Näin pandemian aikana tarvitsemme luotettavia nettiyhteyksiä koteihimme, emme tyhjiä lupauksia tulevaisuudesta.
Asia on luultavasti myös myynnin puolella hyvin tiedossa, kiinteään sijaintiin ei haluta myydä liittymää koska se tuottaa takuuvarman pettymyksen. Liikkuvalle käyttäjälle voidaan aina selitellä kaikenlaista.
Uusissa älypuhelinmalleissa alkaa jo lähes kaikissa olla 5G-tuki ja luultavasti sen takia verkkoa halutaan kasvattaa vauhdilla. Kattava kuuluvuuskartta löysyttää helpommin kukkaronnyörejä vaikka mitään todellista etua ei olisi tarjolla.
Loppupäätelmä.
Omat kokemukseni pätevät tietysti vain jos sattuisit asumaan naapurissani.
Näyttäisi kuitenkin siltä, että jos 4G toimii hyvin, se toimii aivan riittävän hyvin vaativammallakin käyttäjällä. Ja jos 4G ei toimi hyvin, ei myöskään 5G toimi hyvin.
Valokuitu olisi tietysti varmin ja paras, mutta valitettavasti se ei ole edelleenkään kaikkien saatavilla edes tiheään asutulla kaupunkialueella. Vanhanaikaiset adsl-liittymät taas eivät täytä nykyaikaisia vaatimuksia. Jos ei ole kuitua, voi vain kädet ristissä toivoa, että 4G toimisi hyvin.
Jäljelle jäi siis vain se DNA:n miehen ennakoima pettymys. DNA:lle pitää kyllä muutenkin antaa pisteitä poikkeuksellisesta rehellisyydestä. Tienvarsimainoksessaan eivät edes yritä lupailla nopeuksia, ainoastaan sen, että heillä on laitteita, liittymiä ja verkko. Kaikki tämä on täysin totta.
Edit: Muistelemani mainos olikin Elisan. Mainoksessa ei edes yritetä luvata suurempaa nopeutta, pienempää latenssia tai muita tulevaisuuden herkkuja. Kehoitetaan vain vaihtamaan 5G-vaihteelle. Rehellistä.
Elisa ei lupaa 5G:n tekevän yhtään mitään mutta verkko ja laitteita toki löytyy.
Kirjoittajan mielipiteet ovat hänen omiaan, ei Apple-käyttäjien. Liittymää käytettiin testiä varten viikon ajan. Se riitti.
