State of the art meets art
Serlachius-museossa Mäntässä perinteinen, historiaan nojaava toimiala ja nykyaikainen tekniikka kohtaavat sulassa sovussa. Näyttelyitä ja museotoimintaa pyöritetään Apple-tekniikalla, jonka toimivuudesta vastaa mcare pro.
Vuorineuvos Gösta Serlachius, tunnettu taiteen keräilijä ja mesenaatti, alkoi 1920-luvulla suunnitella kasvavalle taidekokoelmalleen omaa museota Mänttään. Suunnittelu jatkui läpi 30-luvun, mutta katkesi lopulta Gösta Serlachiuksen kuolemaan 1942. Vuorineuvoksen puoliso Ruth Serlachius teki kuitenkin kolme vuotta myöhemmin yhdessä perillisten kanssa päätöksen, jonka myötä osa Gösta Serlachiuksen kodikseen rakentamasta Joenniemen kartanosta avattiin museokäyttöön. 80-luvun alussa tehdyn restauroinnin myötä koko kartano muokattiin taidemuseokäyttöön.
Kansainvälinen arkkitehtiryhmä suunnitteli Göstaan vuosi sitten valmistuneen laajennuksen, johon kuuluu kolme erikokoista vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Gösta-museon kokonaispinta-ala on nyt noin 5000 m², josta suurin osa on yhä kasvavan peruskokoelman käytössä. Kuuluisimpia teoksia ovat Akseli Gallen-Kallelan Symposium sekä Porilaisten marssi, mutta kansainvälisesti eniten mielenkiintoa herättänyt teos lienee Monet’n Heinäsuova, jonka aitous varmistui vasta tänä keväänä.
– Maalaus ehti olla meillä lähes 60 vuotta, ennen kuin jyväskyläläinen Resenart-tutkimusryhmä todensi sen pigmentti- ja kuituanalyysien avulla aidoksi, kertoo Serlachius-museoiden tekninen suunnittelija Olli Huttunen.
Vuonna 2000 Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti myös Mäntän keskustassa sijaitsevan G.A. Serlachius Oy:n entisen pääkonttorirakennuksen. Tilaan rakennettiin Suomen sekä Mäntän teollisuus- ja kulttuurihistoriaa sekä Serlachiuksen suvun historiaa esittelevä museo Gustav. Yhdessä nämä Serlachius-museot muodostavat Mänttään taiteen, historian, tarinoiden ja draaman ystäville suunnatun vetonaulan, jossa vierailee vuosittain lähes satatuhatta kävijää.
Applet arjessa
Museoissa työskentelee yhteensä 35 vakituista työntekijää. Talo siirtyi Apple-kantaan kaikkien laitteiden osalta vuonna 2007.
– Museotoiminta oli murroksessa ja päätös siitä, jatketaanko PC-maailmassa vai siirrytäänkö Appleen oli edessä. Vaihto oli rohkea, ja kannoin huolta siitä, kuinka väki oppii uuden ympäristön. Huoleni osoittautui suurelta osin turhaksi ja siirtyminen sujui yllättävänkin hyvin, Huttunen kertoo.
Näyttelytekniikassa pyritään moderniin toteutukseen ja koneilta vaaditaan paljon. Erityisesti Gustav-museossa Applen tietokoneet ovat keskeisessä roolissa.
– Koneet jauhavat päivästä ja vuodesta toiseen, kellon ympäri. Siinä todella testataan laitteiden laatu ja kestävyys.
Vaikka museot kertovat menneestä, ei arki siis pyörisi ilman nykyaikaista tekniikkaa. Näyttelytekniikan lisäksi koneiden avulla hoidetaan niin kävijävaraukset, sisäiset tapahtumat kuin valtava sähköinen arkistokin, jonka kautta tuotetaan runsaasti digitaalista aineistoa talon omalle serverille.
– Selainpohjainen arkistomme tarjoaa pääsyn kokoelmiimme myös ulkopuolisille käyttäjille. Se, että palvelin on oma, on tänä päivänä harvinaista. Tulevaisuudessa tätäkin ratkaisua tullaan miettimään kriittisesti, Huttunen toteaa.
Iso kokonaisuus helposti haltuun
Serlachius-museot ulkoisti IT-tukitoimintonsa noin vuosi sitten. Organisaation kasvaessa myös työkuorma lisääntyi ja Huttusen työpariksi haluttiin viimeisintä Apple-osaamista ja tietotaitoa talon ulkopuolelta. Kumppaniksi valikoitui mcare pro.
Mcare pron asiakasvastaava Juha Piippo kertoo ilahtuneensa siitä, kuinka sujuvasti ison organisaation haltuunotto on onnistunut.
– Asiakas ei ole tavanomaisimmasta päästä, mutta siitä huolimatta ympäristön haltuunotto on sujunut erinomaisesti.
Serlachius on ympäristöltään ja haastavuudeltaan ainutlaatuinen esimerkiksi mainostoimistoihin tai mediatuotantoyhtiöihin verrattuna. Museon henkilökunta koostuu taide- ja museoalan asiantuntijoista, joille tietokone on vain väline, ei itseisarvo. Tämän vuoksi ympäristön pitää olla hyvin vakaa ja turvallinen.
– Lähituen merkitys tällaisessa humanistisessa ympäristössä korostuu. Haastavuutta lisää myös käyttäjien suuri määrä. Pienetkin muutokset on suunniteltava tarkkaan ja ongelmiin on reagoitava nopeasti.
Vuoden aikana Serlachiuksella on uusittu ja päivitetty palvelimia, ohjelmistoja, koneita, käyttöjärjestelmiä sekä varmistusjärjestelmiä ja palvelintoiminnat on keskitetty kokonaan uuteen rakennukseen.
– Museon uuteen osaan rakennettiin palvelinkeskus, jonne keskitettiin talotekniikan valvonnan lisäksi kaksi Applen Xserve-palvelinta. Pitkän harkinnan jälkeen nykyinen serveri-infra päätettiin toistaiseksi säilyttää ja olemme keskittyneet työasemien päivittämiseen sekä käyttöjärjestelmien yhtenäistämiseen. Samalla haluttiin nähdä, miten uuden talon nopea verkko toimii olemassa olevilla laitteilla. OS X toimii alustana kaikkialla ja tallennuskapasiteetista huolehtivat kuidun välityksellä Promisen VTrak Raidit, Piippo tarkentaa.
Yhteistyö on molempien osapuolten mukaan sujunut esimerkillisesti ja Piippo on otettu avosylin vastaan.
– Tunnen nykyisin olevani osa työyhteisöä. Olen valinnut työpisteeni keskeltä ala-aulan lasikonttoria – kahvittelu- ja kokoontumispisteen vierestä – jotta olen jatkuvasti työntekijöiden saatavilla. Olen pyrkinyt madaltamaan yhteydenottokynnystä myös tutustumalla jokaiseen työntekijään ja tämän työpisteeseen henkilökohtaisesti, hän kertoo.
– Yksi lähipäivä viikossa ja sen lisäksi tarvittaessa saatavilla oleva etätuki sekä Service Desk ovat riittäneet tarpeisiimme mainiosti. Ihmiset ovat oppineet priorisoimaan tarpeitaan ja odottamaan Juhan torstai-lähipäivää. Kuvio toimii ja tulevaisuuden siirtojen miettimisen lisäksi olemme löytäneet aikaa myös tehtävien järkeistämiseksi, kiittelee Huttunen.
